maanantai 9. joulukuuta 2013

Motörhead - Overkill (1979)

Jos Exciter Judas Priestin Stained Classilla oli rankka aloitus, Overkillin nimikkobiisi on vähintäänkin yhtä raju. Luulen, että tässä (vihdoin?) ensimmäistä kertaa hiottiin liki-täydellisyyteen se meille kaikille metallisydämille tuttu tuplabasarikomppi, jossa basareita taotaan pohjalle tasaiseksi matoksi, ja höystetään "tupluttelua" haikalla ja snarella (virvelillä? minulle rumputermistö on jäsenytnyt päässäni englanniksi, josta pyydän anteeksi). Muutenkin kappale on rajumpi kuin Exciter, joka on pikemminkin "ääriprogea" kuin niinkään jyräävää heviä - vaikka molemmat kappaleet yhdessä ovat esi-speed metallia. Jos joku ero kappaleiden välille on annettava, on sanottava, että Exciter on verrattavissa varhaiseen Metallicaan, Overkill Slayeriin tai jopa Venomiin.

Muuten Overkill on juuri sitä, mitä saattaakin odottaa: se on Motörheadin levy, ei muuta, ei enempää tai vähempää. Levystä on siis liki mahdotonta sanoa mitään, mikä ei käsittäisi samalla koko yhtyeen tuotantoa, koska - kuten AC/DC - Motörhead tekee enemmän tai vähemmän saman levyn kerta toisensa jälkeen. Kaikki, mikä on Motörheadista pidettyä/vihattua, on mukana Overkillillä: Lemmyn ääni, varsin tavanomainen rock-metalli-meininki sekä kornin ja oivaltavan välillä heilahtelevat lyriikat.

Jos jotakin pitää sanoa, Capricorn on tylsä kappale: tyypillinen ei-minnekään matkalla oleva tunnelmapala. Limb from Limb tuo mieleeni -70-luvun alun Black Sabbathin, jos se olisi Lemmyn tulkitsemaa.

Lemmyn äänestä voi olla montaa mieltä - kuinka hän osaa ja ei osaa laulaa samaan aikaan - mutta mielestäni hän on kuin Ozzy: hän sopii musiikkiinsa täydellisesti ja olisi vaikea kuvitella puhtoisesti laulavaa kultakurkkua Motörheadin keulille. Mielestäni hän osaa laulaa ja ei osaa laulaa juuri sopivassa suhteessa; ikoninen ääni on tärkeä elementti bändin suosiossa ja asemassa.

Motörhead on Motörhead vuodesta toiseen eikä se miksikään muutu. Overkill on hyvä levy, mutta se on silti - hyvässä ja pahassa - puhdas Motörhead-levy. Jos Motörhead maistuu, Overkill maittaa aivan varmasti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti