Metallica - Master of Puppets (1986)

Maailman paras levy, sanovat. Jos ei ole, ainakin top 3:ssa - näin kollektiivisesti ajateltuna. Mitä uutta voin siis tuoda levyyn, jonka kaikki omistavat tai vähintäänkin tuntevat taka-, etu- ja molemminperin? Oman mielipiteeni, tietenkin, mutta varoitan, tästä tulee lyhyt teksti kahdesta syystä: 1) kaikki on sanottu jo niin monesti sekä 2) levy on erinomainen.

Totta tosiaan, Master of Puppets on maineensa OSITTAIN ansainnut: se on erinomainen levy, jonka jokainen metallisydän tuntee. Syystä, ovathan kappaleet hienoja sävellyksiä, jotka polveilevat puolin sekä toisin - esimerkiksi ensimmäisellä kuuntelukerralla (otetaan hypoteettinen tilanne, että joku ei olisi kuullut Master of Puppetsia) nimikkokappaleelta ei odottaisi akustista "breakdownia". Battery, Master of Puppets, Welcome Home (Sanitarium), Damage, Inc.... Voih, mikä biisikattaus! Ei todellakaan ole tippaakaan yllättävää, että näin hyvillä biiseillä ja tiiviillä kokonaisuudella pääsee paalupaikalle lähes jokaisessa "maailman paras metallilevy"-listassa! Oma suosikkini on kiemurteleva, massiivinen ja lovecraftmainen The Thing That Should Not Be.

Mutta Master of Puppets ei ole täydellinen, vaikka se onkin jumalallinen sekoitus hyviä soundeja, huikeita sävellyksiä, virtuuosimaista soittoa, tasapainoa murhaavan nopean ja fiilistelevän hitaan välillä ja vaikka sitten mitä. Mielestäni levyllä on yksi selkeä puute, mikä ainakin omissa silmissäni pudottaa sen top 10 parhaan levyn ulkopuolelle.

Otan takkini ja sanon nimen James Hetfield. Pakenen takavasemmalle.

Kun olette nyt rauhoittuneet ja tuhonneet mädät hedelmät (ja näppäimistönne, näyttönne jne.) tyhjiin seiniin, selitän hieman kantaani. Hetfield ei ole koskaan ollut hyvä solisti, mutta -80-luvulla hän veti täydellä tunteella... valitettavasti vain ilman kunnollista tekniikkaa. Monet kappaleet huutavat, vaativat ja odottavat parempaa solistia, joka olisi sekä tekninen että taitava - kuinka paljon (vielä!) parempi Battery olisi, jos solisti olisi taitavampi, rohkeampi? Hetfieldin ääni sopii kappaleisiin, toki, ja hän antaa aivan kaikkensa, mutta aina pelkkä tunne ei riitä, vaan tarvitaan tekniikkaa. Yleensä liputan tunnelaulamisen puolesta, mutta nyt käännän takkiani hieman, ja haihattelen teknisemmän laulun perään. Eihän teknisesti mestarillinen laulu thrashiin suoranaisesti kuulu, tiedän, mutta... Kypsytelkää tätä ajatusta, okei?

Huoh, nyt loppukaneettiin. Master of Puppets kuuluu jokaisen metallistin levyhyllyyn, vaikka ei Metallicasta pitäisikään - Master of Puppets tulee tuntea, koska se on niin suuri siivu, niin lähellä sitä kaiken nykymetallin pyramidin pohjaa, jotta voisi ymmärtää nykyisestä menosta mitään, pitää tuntea Metallican vanhat levyt. Ja Master of Puppets on paras ja referoiduin Metallican alkuaikojen tuotoksista.