Gamma Ray - Empire of the Undead (2014)

Olen sanonut sen jo monta kertaa, mutta aion sanoa sen vielä monta kertaa lisää: Kai Hansen on kova äijä, kun puhutaan power metalin säveltämisestä, ja Gamma Rayn tuotanto aikavälillä 1995 ja 2005 oli käytännössä erehtymätöntä. Valitettavasti vuoden 2005 Majesticia seurasi alamäki, joka alkoi vielä ihan siedettävästi Land of the Free pt. II:llä, mutta To the Metal!... Hyi hyi. Kaikki väsyneet, väkinäiset ja pakotetut Hansen-kliseet yksissä kansissa, taivas varjele. Odotukseni Empire of the Undeadia kohtaan eivät olleet kovin korkealla, vaikka EP-julkaisulla vuoden verran levyä ennakoineet Master of Confusion ja Empire of the Undead ovatkin ihan kelvollisia ralleja - hieman turhan ennustettavia Hansen-rallatuksia, mutta hei, voisi maailmaan paskempaakin musiikkia ahtaa.

Vasta puheet siitä, että Empire of the Undead olisi tasonnosto To the Metal!:in jälkeen ja että lähes kymmenen minuuttia kellottava avausraita Avalon olisi nykypäivän Rebellion in Dreamland, saivat minut ostamaan levyn hyvin pian ilmestymisen jälkeen. Kyllä, Avalon on hieno biisi ja ehdottomasti levyn kohokohta; kyllä, kappalemateriaali on riittävän korkealla tasolla ollakseen viihdyttävää; kyllä, se on tasonnosto edeltäjästään; kyllä, se on silti varsin kaukana Gamma Rayn kunnian päivistä. Yksikään biiseistä ei ole totaalipaskaa, mutta jos Avalon sivuutetaan (joskin, sekin olisi kaivannut trimmausta), mikään kappaleista ei ole huippuvuosien tasolla. Kliseiden määrä on myös suuri ja esimerkiksi Master of Confusion on puolipakollinen Send Me a Sign -pastissi jne.

Empire of the Undead on vain ihan kelvollinen levy, ei enempää eikä vähempää. Se on osoitus siitä, että Hansenin parhaat päivät säveltäjänä ovat jo takana päin, sillä vuoden 2005 jälkeen hänen kynästään lähtenyt säveljälki on ollut vain kalpea aavistus aiemmasta törkeästä tasosta. Se ei silti tarkoita, että levy ei viihdyttäisi - koska todellakin se viihdyttää - mutta en usko kenenkään elämän mullistuvan sitä kuuntelemalla. Ei ainakaan samalla tavalla kuin Somewhere Out in Spacen kanssa saattoi käydä - ja tämän tiedän varmaksi, joskaan en omakohtaisesti.