Nasum - Human 2.0 (2000)

Kuten tuli jo Inhale/Exhalen kohdalla mainittua, en ymmärrä grindiä, ja tästä, varsin perustavanlaatuisesta syystä, en oikein käsittänyt edellä mainittua levyä. Se jäi riffikokoelmaksi vailla tolkkua. Voiko siis odottaa, että lämpenen poikkeuksellisesti, lähes käsittämättömästi Human 2.0lle? Ei, mutta kuitenkin vähän.

Human 2.0 on selvällä marginaalilla parempi levy, ainakin omissa korvissani: siinä on enemmän nyansseja, siinä on paremmin syvyyttä ja se tuntuu kokonaisuudelta, ei muodottamalta riffileviathanilta. Vieläkin kappaleet ovat liian lyhyitä muodostaakseen draamankaarta ja jos levyyn suhtautuu yhtenä pitkänä biisinä, tukehtuu informaation alle - perusasetelma ei siis ole muuttunut - mutta, kuten sanoin, tällä kertaa kaahaamisessa on jokin tolkku, suunta johon kruisaillaan. Esimerkiksi kakkosraita A Welcome Breeze of Stinking Air sisältää jopa jotakin rakenteeseen verrattavaa, tunnelmanvaihdoksia ja moniulotteisuutta. Tämän "massiivisen" vajaa kaksiminuuttisen perään läimähtää 28 sekuntia pitkä Fatal Search ja se punaisen langan tynkä, joka tarttui sormiini, karkaa.

En todellakaan tiedä, mitä muuta voisin sanoa Human 2.0sta - tämä on yksi tärkeimpiä syitä, miksi en ole kirjoittanut tätä tekstiä aiemmin. Olen todella yrittänyt kovasti päästä kuuntelukokemuksen herraksi, en levyn orjuuttamaksi vasalliksi, jonka ainoa toiminto on elää linnanherran jokaisen oikun mukana. Ja, kun grindistä on kyse, oikkujahan riittää: 38 minuuttia, 25 kappaletta. Siihen mahtuu monta oikkua.

Koska en muutakaan keksi, hehkutan oivallushetkeä, joka minulla oli levyn kanssa: tunnistin audiosamplen. Siinä yhdessä kappaleessa (en todellakaan muista missä, enkä tiedä onko se kappaleen alussa vai lopussa, joten en jaksanut etsiä) on puhepätkä, joka menee jotensakin näin: "You eat when we say you eat, you shit when we say you shit and you piss when we say you piss. You got that, you maggotdickmotherfucker?" Kuka tuntee elokuvan, hmm, hmm? Ei, se ei ole Full Metal Jacket, vaikka voisi hyvinkin kuvitella; totta puhuakseni se ei ole edes mistään sotaleffasta. Elokuva on, ei enempää kuin vähempää, maailman paras elokuva, eli Shawshank Redemption (Avain pakoon). Jos et tästä tekstistä mitään muuta sisäistänyt, ota tämä itseesi: jos Shawshank Redemption ei ole tuttu, katso se, ja vaikka se olisikin tuttu, katso se uudelleen. On se niin hyvä.