Rammstein - Reise, Reise (2004)

Rammsteinin Mutter oli sekä hitti että hyvä levy. Kolme vuotta myöhemmin julkaistu Reise, Reise sisältää myös erään suuren hitin ja pari pienempää, mutta onko se levynä sen huonompi kuin Mutter? Ei suoranaisesti huonompi, vaan erilainen ja... no, on se heikompi kokonaisuus.

Suurin ongelma on juuri siinä, että Mutter oli erinomaista industrial-turpaanvetoa, mutta Reise, Reise sisältää vain muutamia kappaleita, jotka ovat samalla naamanmurjomisen asteella kuin edeltäjä kokonaisuutena. Vastapainona löytyy akustisia ja melodisempia kappaleita, jotka eivät sinänsä ole huonompi, vaan erilaisia. Yhteentoista kappaleeseen mahtuu enemmän variaatiota kuin edellislevyllä, mutta se tuo mukanaan joukon ongelmia - esimerkiksi, että parhaat ja heikoimmat kappaleet ovat laadullisesti etäämpänä toisistaan kuin aiemmin, ja kokonaisuutena levy ei ole yhtä napakka - joita yhtye ei kohtaa silmästä silmään kunnolla.

Kyllä, Amerika on poliittisessa kantaaottavuudessaan hauska ja ihan oivallinen veisu. Samoin Mein Teil, joka esittelee tarkoituksellisesti shokeeravampaa sisältöä kuin levyn tunnetuin veisu (kannibalismin kuvaaminen on aina vähintään hieman kontroversiaalia). Reise, Reise, Keine Lust (jota joskus veivasimme treeneissä örinä & naislaulu -setillä) sekä Moskau ovat levyn parempaa puolta. Yhteensä viisi kappaletta yhdestätoista ovat vähintäänkin hyviä, hetkittäin jopa erinomaisia, joten täysin hukkaanheitetty tapaus Reise, Reise ei ole.

Mutta sitten levyltä löytyy Los, Amour, loputtoman pitkä ja junnaava Dalai Lama sekä Morgenstern. Nämä kappaleet toki kuuntelee, mutta mitään pysyvää mielikuvaa ne eivät jätä - jos jotain jää mieleen, on se turta ärtymys. Jos levyllä on viisi hyvästä erinomaiseen kappaletta, levyltä löytyy ainakin neljä ihan ok - välttävää rallia. Etenkin Los on sellainen inhokki, että oksat helvettihin: täysin turha biisi, kaikin puolin; kokonaan akustisesti veivattu biisi, joka ei kuitenkaan ole balladi (jollaisia en usko/toivo Rammsteinin tekevän). Erikoinen veisu ja hatunnoston arvoinen kokeilu, mutta eihän se toimi nimeksikään.

Jäljelle jäävät kaksi kappaletta, Stein um Stein ja Ohne Dich, jäävät jonnekin sinne kahden ääripään väliin. Ei huonoa, ei hyvää. Valitettavasti kokonaiskuva Reise, Reisesta on hyvin samanlainen: nerouden hetkistään huolimatta levy jää välityöksi, epäonnistuneeksi jatkoksi erinomaiselle Mutterille. Kyllä levyllä on paikkansa Rammsteinin diskografiassa sekä metallisydänten kokoelmissa, mutta harvalla tämä aktiivipyörityksessä on.