Black Sabbath - Tyr (1990)

Kun viimeksi tarkistelmille Black Sabbathia blogin tiimoilta, oli vuosi 1975 ja levy Sabbath Bloody Sabbath. Paljon on Iommille ja kumppaneille tapahtunut sen jälkeen: kaksi huonoa/surkeaa levyä Ozzyn kanssa, laulajan potkiminen bändistä, Ronnie James Dion kanssa koettu renessanssi ja "häröilykausi", jolloin lähes jokaisella levyllä oli uusi solisti. 1980-luvun loppuun mennessä Black Sabbathin ydinryhmäksi oli muodostunut Tony Iommin lisäksi erityisesti solisti Tony Martin, jonka laulamista levyistä käsiteltävä Tyr on kolmas.

Tyr on pätevä heavy metal -levytys, mutta siinä on mielestäni kaksi selkeää heikkoutta, joista voidaan sitten kiistellä vaikka maailmanloppuun asti (tai miksei myös sen jälkeenkin): levy ei soundaa "oikealta Sabbathilta" ja se yksi paska biisi.

First things first: "oikea Sabbath" on ja tulee olemaankin minulle 1970-luvun alun Black Sabbath, joka on soundiltaan, biiseiltään ja olemukseltaan jotakin sellaista, mitä en usko kenenkään onnistuneen imitoimaan täydellisesti. Täten voin sanoa, että vaikka Heaven & Hell sekä The Mob Rules ovat häikäisevän kovia levyjä ja omaavat joitakin metallimusiikin parhaita kappaleita (etenkin The Sign of the Southern Cross), ne kuulostavat auttamatta varsin erilaiselta kuin "oikea Sabbath" - Dio- ja Martin-aikainen Sabbath on "vain" erinomaista -80-luvulle tyypillistä heavy metallia, ei sitä hämyistä, outoa ja äärettömän raskasta musiikkia (jolle ei voi antaa genreä), joka oli alkuaikojen Sabbath. Se, mitä tässä nyt yritän sanoa, on se, että ongelma "ettei Tyr kuulosta oikealta Sabbathilta" on vain ja ainoastaan korvieni välissä. En tahdo yksinkertaisesti samaistaa samaa yhtyettä, joka teki Paranoidin siihen, joka teki Born Againin, Forbiddenin tai vaikka sitten Tyrin - levyjen laatuun puuttumatta. Minulle Sabbath = Black Sabbath - Sabbath Bloody Sabbath (ja miksei myös Sabotage, jota en tosin omista tai tunne).

Feels Good to Me on paska biisi. Siitä kuulee heti, että kyseessä on epätoivoinen yritys tehdä kappale, jota voisi soittaa MTV:llä (ei Maikkarilla, ihmiset) - se on Black Sabbath soittamassa glam rock -balladia. Ei toimi, ei sitten mitenkään päin, vaikka Martin ja Iommi mitä yrittäisivät. Muistan lukeneeni, että Feels Good to Men sisällyttäminen levylle oli levy-yhtyiön päätös, eikä vastalauseita otettu vastaan.

Tony Martin on helvetin hyvä laulaja, jos nyt ei teknisesti aivan Dion tasolla eikä yhtä tunnistettava ja ikoninen kuin Ozzy. Minulle hän on "se kolmas" Black Sabbath -laulaja. Toivoisin hänen käyttävän Tyrillä enemmän falsettiaan, johon hän ei kurottele kertaakaan, sillä esimerkiksi Valhallan kertosäkeeseen sen hillitty (tietenkin) käyttö sopisi täydellisesti.

Kappaleet ovat raskaita ja täynnä Iommin erinomaisia riffejä. Kokonaisuutena voikin sanoa, että Tyr on paljon parempi kuin monet samanaikakauden tuotokset, joita pidetään kovemmassa asemassa. Martin-aikainen Sabbath kärsii muutekin varsin pahasta arvostuksen puutteesta; liian harva edes tuntee kappaleita, levyistä puhumattakaan, joita ei ole Ozzy tai Dio tulkinnut. Voin vain sanoa, että Tyr on hieno levy, mutta viat, jotka levyyn heikkouttani projisoin, vievät sen aikakautensa parhaitten tuotosten joukosta. Se on hyvä levy, uskokaa pois, vaikka sitä ei arvostetakaan kuten The Mob Rulesia.