Strapping Young Lad - Alien (2005)

City on täynnä mielipuolista neroutta ja typerryttävää erinomaisuutta, mutta silti en pidä sitä Strapping Young Ladin (saati Devin Townsendin) parhaana tuotoksena. Kun kirjoitin tekstin em. levystä, pidin sitä häikäisevän poikkeuksellisen hyvänä, mutta sittemmin tuotos on jäänyt vaille kuuntelua. Oikeastaan minua ei olisi huvittanut lähteä edes kuuntelemaan Alienia, koska SYL ei jättänyt mitenkään erityisen hyvää makua suuhuni. Lisäksi, kuten liian monesti, ensikosketukseni levyyn oli aikanaan heikko: olin ostanut Alienin samalla kertaa kuin Turisaksen kakkoslevyn, The Varangian Wayn ja satuin kuuntelemaan levyt peräkkäin, Turisaksen ensin, ja mahtipontisen folk metalin jälkeen oudon bassoton industrial ei ihan napannut.

Mutta, nyt kun olen jälleen antanut levylle uuden mahdollisuuden häikäistä, olen päässyt vihdoin yli ensikokemuksestani ja voin sanoa, että Alien on Strapping Young Ladin paras levy, no question about it. Jopa bassoton soundi sopii... tai ainakaan ei häiritse enää, sen jälkeen kun jouduin lopettamaan uusimpien Fear Factoryn levyjen kuuntelun muutaman biisin jälkeen (täysin sietämätöntä basarinapsuntaa!). Sen sijaan keskityin enemmän Townsendin häikäisevään vokaalityöskentelyyn ja melodiatajuun: esimerkiksi Skeksisin kaltaisia ralleja periaatteessa oli aiemmalla SYL-lätyllä, mutta vasta nyt lähtee niin perkeleen komeasti. Siihen päälle kun läimäytetään vielä Strapping Young Ladin paras yksittäinen biisi (ehkä, pidän vielä sen varan), sinkku- ja musavideolohkaisu Love?, joka esittelee Townsendia parhaillaan sekä rumpali Gene Hoglanin häikäisevää soittotarkkuutta... no, tarkimmillaan.

Olen tuskaillut tämän tekstin kanssa, koska olen yrittänyt keksiä jotakin oivaltavaa tulokulmaa, mutta vieläkään en sitä ole löytänyt: Alien on juuri niin hyvä levy kuin annetaan ymmärtää (Metal-Archives.com:ssa 85% keskiarvo neljästätoista arvostelusta). Townsendin luova nerous ei ole sittemmin laantunut tippakaan, mutta se on kanavoitunut toisin herran breakdownin (2007) ja Strapping Young Ladin lopettamisen jälkeen. Vielä 2005 maestroa kiinnosti tehdä äärimetallia, jossa on monenmonituista mutkaa ja kurvia ja kulmaa, mutta sittemmin hän on siirtynyt milloin mihinkin. Jo 2006 (eli vain vuosi Alienin jälkeen) julkaistu The New Black oli tasonotkahdus (ei raju, mutta silti) ja pian sen jälkeen olikin Strapping Young Ladin taru ohi ja Townsendin hermoloman paikka. Siinä missä City oli "tehdään mitä ikinä huvittaa"-tyylinen sekoiluhupailu ja SYL fokusoituneempi mutta ei-niin-onnistunut kokonaisuus, Alien yhdistää näiden kahden tuotoksen parhaat puolet.

P.S. Kun allekirjoittaneen tukka aloitta lähtövalmistelunsa, tulen näyttämään samalta kuin Townsend 2005 - 2007 paikkeilla, joskin ilman rastoja. If you know what I mean.