Inside the Electric Circusta pidetään yleisesti ottaen W.A.S.P.in tuotannon heikoimpina levytyksinä. Hyvä on, se on laiskasti sävelletty ja täynnä unohdettavia kappaleita (ei ole kovin mairittelevaa, että levyn mieleenpainuvin biisi on Uriah Heep -coveri), mutta mikä minusta on kiinnostavaa, on se, että kyseessä ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen rajusti erilainen tuotos verrattuna kahteen edeltävään.
Kuten sanottua W.A.S.P.in kaksi ensimmäistä levyä ovat tärkeitä palasia heavy metallin kaanonia, mutta ne eivät ole ikääntyneet kunnolla, vaan kuulostavat nykyään vähintäänkin ikäisiltään. Lisäksi niiden riffipolitiikka on uskomattoman lepsua, ja kitarat tuntuvat soittavan lähinnä sointupohjaa Blackie Lawlessin laulumelodioille. Jokainen kappale on rakennettu kertosäettä varten, ja säkeistöt ovat mukana, koska biisi ei voi olla pelkkää kertosäettä. Nämä kaikki elementit ovat mukana Inside the Electric Circus -tuotoksella, mutta korostetummin. Ehdin jopa epäillä, että levyllä ei ole ainuttakaan riffiä.
Levy on kaikin puolin väsynyt tuotos vailla ikimuistettavia koukkuja tai klassikoainesta. Vähiten huonot biisit ovat alussa ("hassunhauskan" intron The Big Welcomen jälkeen) kaksi ensimmäistä biisiä, Inside the Elecrtic Circus ja I Don't Need No Doctor, sekä Uriah Heep -laina Easy Livin', jonka Lawless alitulkitsee erikoisella tavalla - jos joku biisi levyllä kaipaa over the top -tyylistä revittelyä, on se Easy Livin'. Muut kappaleet eivät ole radikaalisti erilaisia ja juuri siinä on levyn (ja -80-luvun W.A.S.P.in) turmio: levy on tylsä.
Mitään susipaskoja rykäisyjä ei joukkoon mahdu, mutta mikään ei pelasta kuulijaa tylsitymiseltä. Minulle erityinen koetinkivi levyllä oli ala-arvoisella "lyriikalla" leikittelevä Shoot From the Hip. Siis hyvänen aika, katsokaa kuinka hienosti sanansäilää Lawless heiluttelee:
"Hot sweaty steel, a woman's finger's on my gun
Pull it hard, touch the trigger
Squeeze it when I'm gone
Ooh, come, woman, touch me, put it in your hand
Take a hold heart and soul
Honey, I'm your man
Cock the hammer slowly and aim it at your love
Put my barrel in your holster
Like a velvet glove"
Hienovaraisilla nyansseilla ja mielikuvilla kiusoittelevaa neroutta sanallisessa muodossa, eikö totta? [/ironia]
Inside the Electric Circus on tylsä levy eikä sitä voi suositella kuin fanaattisimmille Lawless-fanittajille. Se ei kuitenkaan poikka radikaalisti edeltävistä levyistä (kuten vaikka Turbo tai Point of Entry), joten eristyisen syvä maanrako, johon levy on haukuttu, ei sinänsä ole oikeutettu. Jos W.A.S.P. olisi jäänyt jauhamaan vastaavankaltaisia levyjä, harva tuskin muistaisi koko sirkkelisirkusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti